sanat "olen alkoholisti" pääsin hikipedian sivulle jossa aa:ta ja aa ohjelmaa irvaillaan ja pistetään halvalla. Että siis ihmisllä on aikaa ja mielenkiintoa kaikenlaiseen mm. hikipedian ylläpitämiseen ja päivittämiseen. No onhan mullakin aikaa bloggaamiseen, vaikka tärkeämpiäkin kirjoitustöitä voisin tehdä.

Joo, toisaalta hikipedian juttu naurattaa ja toisaalta ei juurikaan, koska alkoholismissa on kyse aika helkutin vakavasta asiasta ja jos joku tollasen humoristisen "artikkelin" ansiosta jättää kokeilematta keinoa joka voi auttaa, niin onhan se harmi. Pakko myöntää, että "artikkeli" oli oikeassakin. AA perustuu riippuvuuden vaihtamiseen. Tämä on totta.

Mitä voimallisemmin onnistun vaihtamaan alkoholiriippuvuuteni vertaisryhmäriippuvuuteen sitä paremmat mahdollisuudet minulla on olla palaamatta alkoholin käyttäjäksi. Ja koska ymmärrän tämän, yritän ylläpitää vertaisryhmäriippuvuuttani käymällä säännöllisesti AA -palavereissa. Ja kun olen saavuttanut tanakan vertaisryhmäriippuvuuden voin alkaa keskittyä niihin asioihin jotka ovat aiheuttaneet juomistani  ja näitä asioita voin käsitellä AA -ohjelman kahdellatoista askeleella: " lapsellisella kotikutoisella uskonnollisfilosofisella systeemillä, jonka ainoa hyvä puoli on siinä, että se toimii", kuten teatteriohjaaja Kari Kontio osuvasti (ulkomuistista lainaten) asian eräässä hänen alkoholismiaan käsittelevässä lehtiartikkelissa totesi.

Kontio oli liian älykäs raitistuakseen AA:ssa. Sillä koska AA:ssa raitistuminen perustuu mitä suuremmassa määrin uskoon (ei välttämättä hengelliseen uskotouskoon) on meillä tavallisilla oppimattomilla keskivertoalkoholisteilla parempi mahdollisuus raitistua kuin niillä, jotka tietävät ja ymmärtävät paljon.  useinhan on niin, että mitä enemmän päässäsi on tietoa, sitä vähemmän sinne mahtuu uskoa ja siksi esim lääkäreiden tai psykologien tai tähtitieteilijöiden voi olla vaikeampaa raitistua AA:ssa kuin meidän heikosti koulutettujen duunareiden. Mutta korostan tässä yhteydessä sanaa voi, sillä kaikenlaisia ammattiryhmiä on tullut palavereissa kohdattua ja myös niitä jotka eivät koskaan luovu ateismistaan. Sillä AA ei vaadi uskomaan mihinkään, niin paljon kuin sielllä uskonnoista ja rukouksesta ja mietiskelystä puhutaankin.

Mutta nyt alkaa kello olla sen verran paljon, että lähden keittämään kahvia. Ja minnekäpä muuallekaan kuin AA -palaveriin. Sunnuntai-iltaisin mulla on ryhmän vetovuoro.